Seesteistä sunnuntaita!

Tänään on otettu taas rauhallisesti viikon tuohujen jälkeen. Ollaan oltu kävelemässä koko porukalla, leikitty ja katseltu dvd-leffoja. Ja kuten voi blogin päiväyksistä huomata, niin netissä on käyty sähläämässä (onnistui kuitenkin lopultakin toi kuvataulun lisäys).





Joni oli tämän viikon kattohommissa ja pari iltaa vielä ylitöissäkin. Aaro sai siis aikalailla kestää äiteensä seuraa. Mummi ja Elina kävivät tiistaina moikkaamassa. Keskiviikkona käytiin moikkaamassa Iristä (2v) perheineen. Iris myös tossa kuvassa. Kova oli meno päällä. Samanlaista älämölöä kuin meidän Aarolla. Ehkä enemmän vivahti ruotsinkielelle. Ja joka sana pitää sanoa perässä. Tahtonainen tuntuu olevan ja korvat muilla aika kovilla. Siittä on Aaro kyllä aika kiva kaveri, että antaa vähän periksikin, vaikka oisi eri mieltä jostain asiasta (niin kuin eilenkin saatiin todeta).

Niin Joni kun oli siellä ylitöissä niin jouduin ottamaan Aaron mukaan, kun mentiin Millan (hauva) kanssa ulos. Siinä oli komentelemista, mutta kaikki menikin tosi hyvin. Molemmat kuuntelivat ohjeita aika hyvin. Millakin oli rauhallisempi kun normaalisti.

Eilen lauantaina olikin kiireisempi päivä. Aamulla lähdettiin käymään Kaarinassa. Sinne kun on niin mahdottomasti tullut kaikenmaailman uusia kauppoja. Käytiin Tarjoustalossa ja Aaro sai samanlaisen ambulanssin kuin Emilillä oli. Käytiin myös Kaarinan kierrätyskeskuksessa, joka ei tietenkään ollut auki. Sitten mentiin A-kalusteeseen katsomaan olisko niille jäänyt yhtään niitä lasten tarjoussänkyjä. Ei tietenkään ollut, mutta ystävällinen myyjä otti kyllä numeron ylös jos vaikka tulis lisää. Meillä alkaa kuumeinen jatkettavan sängyn etsintä Aarolle. Me itarat vanhemmat ei haluta maksaa mistään paljoa. Lopuksi mentiin vielä Lidliin ostoksille. Tarkoitus oli hankkia salaattiainekset iltaa varten. Melkein kaikki löytyikin. Mulle vaan tuli paniikki kun en löytänyt mitään ja Aaro alkoi nukahdella kärryyn. Päästiin sitten lopulta paluumatkalle Paraisille.

Sitten alkoi kuumeinen salaattien vääntö. Toisen salaatin bongasin Pastanjauhantaa-blogista. Erittäin hyvä ohje (ja blogi, suosittelen). Toinen oli miehekkäämpi pastasalaatti, jonka ohjeen sain kaveriltani. Kas tässä:

Pastasalaatti 6-8 nälkäiselle

Tarvitset aikaa noin 30 min.

250 g pastaa (muoto vapaa kunhan malli on lyhyt)

suolaa

200 g keittokinkkua

150 g puolikovaa goudaa (jokin muukin juusto käy kunhan on melko mieto esim. edam

nippu retiisejä

1/2 kurkku

nippu ruohosipulia
nippu tilliä

2-3 rkl majoneesia

2-3 rkl jogurttia (varmaankin maustamatonta, metsämansikka ei taida sopia)

2-3 rkl valkoviinietikkaa (hyvää tulee...)
pippuria myllystä

2-3 rkl auringonkukkaöljyä (maku ei tosin muutu oleellisesti vaikka käyttää rypsiöljyä)

1. Keitä pasta kiehuvassa suolavedessä ilman kantta. Muista kokeilla välillä ettei pastasta tule liian pehmeää.Kaada valmis pasta siivilään, huuhtele kylmällä vedellä ja anna valua kunnolla.

2. Suikaloi pastan kypsyessä kinkku ja raasta juusto karkeaksi. Poista retiiseistä kannat, huuhdo ja viipaloi ne.Kuori ja kuutioi kurkku. Huuhdo ja hienonna yrtit.


3. Sekoita majoneesi, jogurtti ja etikka huolellisesti ja mausta seos suolalla ja pippurilla. Sekoita kastikkeeseenlopuksi vielä öljy.


4. Sekoita pasta ja muut ainekset, lisää kastike ja anna salaatin vetäytyä hetki. Tarkista maku ja lisää vielä tarpeen mukaan suolaa, pippuria tai etikkaa ennen tarjoilua.

Maistuu kaiken tarjolla olevan kanssa !

Harmi vaan, ettei tullut näpättyä kuvia, kun olivat niin herkullisen näköisiä. Sitten vaan kimpsut ja kampsut mukaan ja menoksi. Lähdimme Muddaisiin Kiiskille. Siellä oli iltapäivän nyyttikestit. Lapset oli kaikilla mukana ja heidän tahdissa tietty elettiin.


Aaro juoksenteli tietty joka paikkaan ja ihmetteli kaikkea. Eeva ja Susanna olivat jo tulleet. Lopulta tulivat Tamlanderit. Olihan siinä vähän menoa: Aaro 1v ja 10kk, Susanna 1v ja 2kk, Arttu 10kk ja Sonja kohta 7 kk. Kaksi opetteli kävelemään, yksi juoksi joka paikkaan ja yksi jota piti varoa koko ajan. Hyvinhän ne sinne sopivat. :)

Annettiin Artulle paloauto lahjaksi. Aaro ilmoitti välittömästi: "Minun, minun!!" Ja alkoi itkeä, kun selitin, että se on Artun. Lopulta Aaro uskoi, että jos joku muu leikkii sillä, niin hän ei saa koskea siihen. Ja saihan hänkin sillä leikkiä. Siinä mielessä kävi, että ensi vuonna vasta menoa on, kun kaikki on tommosia kuin Aaro nyt. Huh, huh! Kuvassa Aaro just sen kiistellyn paloauton kanssa.

Susanna ja Arttu

Sonja

Tänään siis käytiin vähän kävelyllä. Myös Aaro sai kävellä ja tutkia paikkoja. Kävin ottamassa vähän kuvia ruusupuistossa, kun ruusut kukkivat tosi nätisti.

Bongattiin rannassa tämä hieno autokin.

Iltapäivällä katsottiin leffa Tuhrilampaat. No, ihan hauskaa sekoiluahan se oli. Aaro sai katsoa hirveet määrät piirrettyjä.