Lumet sulaa hitaasti, mutta varmasti. Tiet alkavat olla likipitäen sulia. Autolla kun on liikenteessä voi jo välillä sipaista jalkaan keveämmät kengät. Kengät, joita yleensä käytän vuodet ympäri. Tänä vuonna ei ole voinut ajatellakaan muita kuin lämpimiä talvipopoja.

Ylempi kuva on otettu viikko sitten ja alempi torstainen. Lunta tuntuu olevan paljon, mutta tosi keväisen näköistä kuitenkin.

Sen verran sain aikaiseksi tänä viikonloppuna, että yhtä ryteikköä harvensin tuolta puuvajan takana. Sieltä löytyi sikinsokin jos jonkinlaista pöheikköä. Ja tietysti tyyppiä, joka leviää ja valtaa kaiken. Kaunein kaikista siinä porukassa taitaa olla pihajasmike. Se on hyvinvoiva ja iso. Pihasyreeni sen sijaan sai aikamoista kyytiä. Kuivaa oli paljon ja varsin huonovointinen tapaushan tuo on. Jos vain viitsin, laitan kaunokaiselle jotain lannoitetta tänä keväänä. Seassa sitten oli taikinanmarjaa, jonka piiskat nappasin melkein kaikki pois ja juhannusruusu, jota myös jäi hyvin vähän. Tulevat vuodet näyttävät, miltä tuo nurkka tulee näyttämään. Se on hyvin huomaamaton kyllä, mutta onnistuessaan varmasti ilahduttaa kukkiessaan.

Marjapuskiakin pitäisi vähän katsoa sillä silmällä, kunhan lunta sulaa vähän vielä pois. Omenapuut on varmaan listalla seuraavaksi.

Sain myös loistavia uutisia kasvihuonerintamalta. Eräs tuttu perhe vaihtoi viime vuonna ikkunat taloonsa ja kyselivät´, josko vanhat ikkunalasit kiinnostaisivat. En meinannut uskoa korviani. Tottahan ne tänne kelpaavat! Isännyys ei asiasta ollut varmaan niin innoissaan. Riittää sillä noita hommia ihan muutenkin.

Eli seuraava homma, jos ansarin mielii saada, on ison juhannusruusu kaivaminen ylös puuvajan seinustalta. Siihen olin ajatellut k-huonetta. Aikataulu nyt on vähän avoinna, että jos ei sitten tänä vuonna vielä rakenneta, niin ei kyllä kaivetakaan sen enempää.