Teatteria ja luisteluharjoituksia

Äipällä kävi sitten tuuri eilen, kun pääsi teatteriin. Edellisestä kerrasta alkaakin olemaan melkoisesti aikaa. Varmaan kesäteatterissa olen ollut ennen Aaron syntymää. Tällä kertaa Aaron kummitäti tarjosi. Tukkijoella Turun kaupunginteatterissa. Näytelmä oli melko musiikkipitoinen ja musiikki ja tanssi olikin kaikkein parasta. Hyvällä huumorilla maustettua ja ihan hyvät näyttelijätkin. Hyvällä tuulella lähdin pois. Ja illalla oli hyvä mieli, kun pizzan jälkeen pääsi suoraan saunaan. Suosittelen lämpimästi kenelle vaan. Tässä Irmeli Haaviston arvostelu Turun Sanomista, joka oli musta aika osuva.

Tänään päätettiin kokeilla Aaron aikoinaan saamia luistimia. Sattuvat nimittäin olemaan sen kokoiset, että ensi vuonna niitä taitaa olla ihan turha tunkea jalkaan. Se kun on kumma, että kun sanotaan, että tuo poika on niin pieni ja ei muka kasva tarpeeksi, mutta huomaa usein, että jotkut vaatteet ja kengät jäävät pieniksi, eikä niitä ole juurikaan päälle edes ehditty laittaa. Luistimet siis esiin ja menoksi. Lähtiessä huomattiin jo, että parempi pyöräilykypärä oli jo mennyt pieneksi. Ei taida mennä päähän edes ilman pipoa. Kellarin kätköistä sitten löydettiin tämä keltainen kypärä.

Kun päästiin jäälle, Aaro halusi lähteä pois, kotiin. Kun lopulta (remmit pisti vastaan) saatiin kypärä päähän, hän kysyi, että missä ne luistimet on. Laitettiin siis luistimet jalkaan ja lähdettiin rohkeasti kokeilemaan!!!! Ehkä vartin verran siinä jaksettiin ja sitten riitti. Aika hyvä minusta. Ja kivaakin oli.