Meillä viimeiset lumet ovat lähes sulaneet. Routaa on jonkin verran maassa. Kasvimaata on turha edes ajatella kääntävänsä viikkoon. Juhannusruusua ajattelin irrotella, mutta sekin on melko hankalaa, roudan vuoksi.
Sadevettä kaivattaisiin ihan tosissaan. Nurmikot ovat kellanruskeat. Paitsi ne, missä on sammalta. Jee! Kurkussa pöly kutittaa, kun Saaristotien autot heittävät sitä meille solkenaan. Aamuisin kun herää on koko kroppa ihan tukossa. Siitepölyallergiaa ei tietääkseni ole.
Viime talvi oli ns. hyvä talvi. Kaikki kasvit on tietääkseni selvinneet tosi hyvin. Tosin ihan kaikkia kasveja en varmaan muista, eikä kai voikaan muistaa. Jopa pienet Tete á tete-narsissit tunkevat ylös. Olen joskus kuullut, että kuolevat helposti.
Krookukset ovat nyt ostoslistalla, koska niiden poissaolo hiertää mieltä. Taidan lisätä blogiin ostoslista-osion. Koska en kumminkaan kohta enää muista, mitä olen paitsi. Ja ensi keväänä sitten taas harmittaa.
Kasvihuone-projekti siis on työn alla. Odotan juhannusruusun kaivuutyötä ja lasien noutoa. Kun tulee tietoa lasien määrästä, voidaan kunnolla suunnitella koko huone. Kokoa ja muuta. Toimenpidelupa ilmeisesti tarvitaan, jos tehdään kunnon perustukset. Hitaasti kaikki etenee, mutta niin on edennyt kevätkin.
Tällä hetkellä meillä kukkii aika paljon kaikkea. Pihalla tietysti sipulikukat ja sinivuokko. Sisällä kliivia teki toistamiseen kukat ihan lehtien tyvelle. Ei kovinkaan näyttävää. Keltainen tulilatva vaan jaksaa ja joulutähdet myöskin. Uusimpana on perhosorkidea, jonka sain vuosi sitten. Orkideoissa on muutenkin paljon nyt nuppuja. Myös siinä laiskalehtisessä (ja keiki).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti